Oon niin tyytyväinen! Ensinnäkin, paikalla oli ihan älyttömästi väkeä siihen verrattuna mitä oli veikattu - melkein koko Kiasman teatteri täynnä. Jotain 60-80 ainakin. Huippua!
Omalta pers.kohdaltani hienoin hetki oli kun Helena laittoi DVD:n intron pyörimään, ja siitä nimenomaan sen kuvailutulkatun version. Olin jättänyt työn käsistäni siinä vaiheessa kun olin tehnyt suomenkielisen kässärin ja saattanut englanninkielisen lukijan Rich Lyonsin ja Helenan yhteen. En ollut koskaan nähnyt, saati kuullut e-kielistä versiota. ENNEN KUIN NYT! Awesome! Se oli järjettömän jännää :-) Intro kesti vain seitsemisen minuuttia mutta pökersin nyrkkejä sisäkkäin ja kuuntelin sydämen pu-pumia koko ajan. Se näytti ja kuulosti ihan ehjältä ja hienolta. Mitenkään ei olisi niihin tyhjiin sekunteihin saanut parempaa. Myös se oli ihan ok, että kuvat ja kuvailu kulkivat eri tahtiin, koska ne aina saavuttivat toisensa lopussa, ja pösilökin näki/kuuli että näkövammaiset ihan oikeasti SAA tärkeimmät palat samasta kuvavirrasta kuin näkevätkin. Suuri hetki. Oli myös kiva kun Sari mainitsi mutkin kiitoslistalla, vaikka muut olivat tehneet diljoonasti enemmän töitä.
Helena piti tosi hyvät spiikit, ja myös toinen esimerkkipätkä DVD:ltä oli oikeasti kiinnostava ja tosi siisti. Loistavaa, että DVD:tä saa ilmaiseksi, meitsi hankkii heti huomenna itelle yhden ja töihin yhden.
Vinkut oli julkkarin jälkeen kuten olettaa saattaa. Juttelin siinä Riikan kanssa, ja häneltä kuulin sen mitä oltiin pikkusen mietitty jo ennen kuvailutulkkauksen lukijan valintaa... eli että kun introssa oli jo valmiina miehen ja naisen voiceover-äänet, ei ollut oikein mahdollista löytää erottuvaa lukijaääntä. Oli pakko turvautua eroon am.e. ja br.e., varsinkin kun mieslukijan ja mies-voiceoverin äänet oli aika identtiset :) Aina ei voi pelkästään voittaa. No, paitsi tänään just kaikki tuntuu voitolta. Jepjep!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti