Kuvailutulkkaustoimikunta, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

Tutustumiskohteina:

SRF, näkövammaisjärjestö

Iris Media, kuvailutulkkausta tuottava yritys

Syntolkning Nu, kuvailutulkkien yhdistys

Filminstitutet, Ruotsin elokuvasäätiö

Folkoperan, kuvailutulkkausta tuottava taidelaitos

Erillisenä liitteenä tietoa kuvailutulkkauksessa käytettävistä laitteista

Matkalla mukana:

Anu Aaltonen, kuvailutulkki, kuvailutulkkien kouluttaja

Maija Hirvonen, tutkija

Aura Linnapuomi, projektisuunnittelija/ Kulttuuria kaikille- palvelu

Tanja Rantalainen, kulttuurisihteeri/ Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

Juha Seppälä, esteettömyysasiamies/ Näkövammaisten Keskusliitto ry

Synskadades Riksförbund (SRF) 13.12.2011

Tanja Rantalainen

Tapasimme SRF:ssä asiamies Viviann Emanuelsonin ja asiamies Karin Hjalmarsonin, jonka tehtäviin kuuluu myös kuvailutulkkauksen edistäminen sekä SRF:n väistyvän puheenjohtajan Tiina Nummi-Södergrenin.

SRF:n palveluksessa työskentelee 60 työntekijää. 40 heistä työskentelee Tukholmassa, loput 20 asiamiehinä ympäri Ruotsin, esimerkiksi opaskoiratoimintaan liittyvissä tehtävissä.

Järjestön yleisavustus saadaan valtiolta. Lisäksi haetaan projektirahoituksia. Rahoitus on viime vuosina pienentynyt ja järjestön talous tiukentunut. Jotkut projektit ovat siirtyneet muille viranomaisille (esim. pistekirja- ja äänilehtituotanto näkövammaisten kirjastolle).

Vuodesta 2012 alkaen kulttuurin parissa tulee työskentelemään kolme henkilöä.

Kuvailutulkkauksen saatavuus Ruotsissa vaihtelee. Tukholmassa ja Göteborgissa tilanne on hyvä. Malmössä, Örebrossa ja Uppsalassa tarjotaan myös kuvailutulkkausta. Muualla Ruotsissa kulttuuritapahtumien kuvailutulkkaus on vähäistä.

Viviann Emanuelssonin mukaan kuvailutulkkausta järjestetään Ruotsissa vuosittain n. 25 tapahtumassa. Kävijöitä on n. 700. Kaikki kuvailutulkkauksen kokijat eivät ole näkövammaisia. Suomeen verrattuna merkille pantavaa on, että Ruotsissa kuvailutulkataan populaarikulttuurin tapahtumia, mm. neljän eri laulukilpailun semifinaali ja finaali.

SRF ylläpitää internet-sivuillaan listaa saavutettavista kulttuuripalveluista näkövammaisille. SRF:ssä tiedostetaan että kuvailutulkkaustiedotukseen pitäisi panostaa enemmän. Mahdollisia kohderyhmiä ovat vastikään näkövammautuneet ja seniorit. SRF:llä on uusi ajatus seniorien elokuvien päivänäytösten kuvailutulkkauksesta.

Kuvailutulkkausta on Ruotsissa tuotettu 25 vuotta, mutta kaikki näkövammaiset eivät Ruotsissakaan tiedä, mitä kuvailutulkkaus on (vrt. Suomen tilanne). Ensimmäinen DVD-elokuva tuotettiin kuvailutulkattuna Ruotsissa 1998 tai 1999. Vuonna 2011 kuvailutulkattuja DVD-elokuvia on ilmestynyt 30 (kts. Elokuvainstituutin osuus).

SRF tiedottaa kuvailutulkkauksesta internet-sivuillaan, lehdissä ja jäsenkirjeissä. Jotkut taidelaitokset tiedottavat kuvailutulkkauksesta sivuillaan.

SRF:n rooli kuvailutulkkauksen alueella on edistää palvelua kansallisesti. Työn osa-alueita ovat tekniikan kehittäminen sekä mediaan ja televisioyhtiöihin vaikuttaminen. Maaliskuussa 2012 SRF:n edustajat tapaavat elokuvayhtiöiden työntekijöitä (filmkonsulent).

Ruotsin yleisradio on luvannut kokeilla kuvailutulkkausta lastenohjelmassa ja elokuvassa. SRF katsoo, että tämä ei saa jäädä kokeiluksi. Digitekniikka on Ruotsissa vasta tulossa televisioon. Tämä on vaikuttanut siihen, että kuvailutulkkaus televisiossa ei ole kehittynyt.

Iris Media 13.12.2011

Tapasimme Iris Median tuottajan ja kuvailutulkin Magnus Johanssonin. Iris Mediassa työskentelee kolme kuvailutulkkia. Kuvailutulkit työskentelevät yrityksen palveluksessa. Kuvailutulkkaus on suuri osa heidän työkenttäänsä, mutta työnkuvaan kuuluu myös muita tehtäviä. Magnus Johanssonilla on elokuva-alan koulutus ja hän on työskennellyt elokuva- ja televisioalalla. Kuvailutulkkina Magnus on toiminut neljä vuotta. Muut kaksi Iris Median kuvailutulkkia ovat taustaltaan toimittajia.

Iris Media toimii SRF:n kanssa samassa rakennuksessa. Yritys tuottaa mm. sanakarttoja (esim. hotellit), äänioppaita (mm. museot, kirkot, kulttuurimaisemat) ja kuvailutulkattuja DVD-elokuvia sekä TV-ohjelmia.

Yritys on tuottanut äänioppaita 10 vuotta. Äänioppaaseen kuuluu sanakartta (sisäänkäynti, liikkuminen, wc-tilat jne.). Esimerkiksi museon näyttelystä valitaan ne kohteet, jotka kuvailutulkataan (”muuten äänioppaasta tulisi koime tuntia pitkä”). Ensiksi kerrotaan faktat, esim. teostiedot ja sen jälkeen seuraa kuvaileva osuus. Äänioppaiden tuottamisessa yritys tekee yhteistyötä mm. Tukholman lääninmuseon kanssa.

Elokuvien tuotantoyhtiöt tilaavat Iris Medialta DVD-elokuvan kuvailutulkkauksen. Iris Median asiakkaita ovat siis tuotantoyhtiöt, mutta niiden kuvailutulkkausrahoitus on saatu Elokuvainstituutista. Iris Media on kuvailutulkannut mm. näytelmäelokuvia ja ruotsalaisen elokuvahistorian merkkiteoksia. Kuvailutulkkaus ei vaikuta elokuvan pituuteen eikä kuvailutulkattuun elokuvaan lisätä erillistä materiaalia. Kuvailutulkatut DVD-elokuvat ovat yleisesti myynnissä. Kuvailutulkatuissa elokuvissa on pienellä tekstillä merkintä siitä, että elokuva on kuvailutulkattu. Kuvailutulkkia ei koskaan mainita. Kuvailutulkkauksen lukija ei aina ole sama henkilö kuin kuvailutulkki.

Yhden kokoillan elokuvan kuvailutulkkauksen valmistamiseen kuluu 40-60 työtuntia. Tuntimäärä on Anu Aaltosen kokemuksen mukaan sama Suomessa.

Magnus Johansson painotti, että kuvailutulkkaustallenteen kuvailutulkkaus on erilaista kuin live-tilanteen, koska kuvailutulkkaustallenne on valmis tuote.

Iris Medialla on palautejärjestelmä asiakaspalautetta varten. Iris Median suurin haaste on tiedotus. Kaikki näkövammaiset eivät Ruotsissakaan tiedä kuvailutulkkauspalvelun olemassa olosta.

Syntolkning Nu -yhdistyksen perustajajäsenen Peter Lilliecronan ja kuvailutulkki Lotta Isacssonin tapaaminen Tukholmassa 13.12.2011

Anu Aaltonen

Taustaa

Peter Lilliecrona ja Lotta Isacsson ovat Syntolkning Nu -yhdistyksen hallituksen jäseniä ja molemmat toimivat kuvailutulkkeina. Peter Lilliecrona on kuvailutulkannut 1980-luvun alusta lähtien ja aloitti kuvailutulkkien kouluttamisen 1990-luvun alussa. Hän on kouluttanut n. 100 kuvailutulkkia, joiden joukossa on myös kolme suomalaista.

Syntolkning Nu -yhdistys on perustettu 15.5.2010. Yhdistys on voittoa tuottamaton ja se kouluttaa kuvailutulkkeja sekä ylläpitää verkkosivustoa jossa tiedotetaan kuvailutulkkauksesta, tarjotaan kuvailutulkkauspalveluita ja ylläpidetään tapahtumakalenteria kaikista kuvailutulkatuista tilaisuuksista Ruotsissa. Syntolkning Nu järjestää erityisesti Live-kuvailutulkkaustapahtumia, kuten teatterin tai viihdetapahtumien kuvailutulkkauksia. Yhdistys tuottaa myös esitteitä, joissa jaetaan tietoa kuvailutulkkauksesta. Yhdistys käyttää kuvailutulkkauslaitteistonaan Sennheiser 2020D -laitteita, jotka ovat käytössä myös useilla suurilla tilaisuuksien järjestäjillä, esim Globenilla.

Syntolkning Nu -yhdistyksen markkinointikanavat

Yhdistystä markkinoidaan erityisesti näkövammaisten omaisille ja ystäville, jotta he tiedottaisivat yhdistyksestä edelleen näkövammaisille. Yhdistyksellä on n. 800 rekisteröitynyttä jäsentä, ja jäsenmaksu on 100 kruunua vuodessa. Jäseninä on yksityishenkilöiden lisäksi taidelaitoksia, kuten neljä teatteria. Tällä hetkellä yhdistyksen palveluja voi käyttää myös olematta jäsen.

Syntolkning Nu tiedottaa tapahtumista jäsenilleen ja lehdistölle kerran kuussa lähetettävällä uutiskirjeellä. Suurista tapahtumista kerrotaan erikseen lähetettävillä lehdistötiedotteilla. Tiedotteita lähetetään myös esimerkiksi kirjastoihin sekä lääkäriasemille. Yhdistyksen tapahtumakalenteriin listataan kaikki tulevat kuvailutulkatut tilaisuudet Ruotsissa. Kalenteri on avoin ilmoituskanava, johon yhdistyksen omat kuvailutulkatut tapahtumat on merkitty tähdellä.

Kuvailutulkkien kouluttaminen

Peter Lilliecrona kouluttaa yhdistyksen kuvailutulkit, ja heitä on listoilla tällä hetkellä 24 henkeä. Koulutukset maksaa Ruotsin filmi-instituutti. Yhdistyksen kaikki kuvailutulkit ovat osa-aikaisia. Lilliecrona painottaa koulutuksessa sanavalmiutta ja kykyä ottaa itselleen tilaa. Kuvailutulkki on hänen mukaansa kuin autonkuljettaja, joka on vastuussa tapahtuman järjestelyistä ja asiakkaista. Lilliecrona katsoo, että näkövammaiset tulevat tapahtumaan ensisijaisesti kuvailutulkkauksen vuoksi, eivät tapahtuman vuoksi.

Yhdistys järjestää kahden päivän pituisia lyhytkoulutuksia ja pidempiä neljän päivän koulutuksia. Koulutusjakson lisäksi järjestetään koepäivä, jolloin kuvailutulkkioppilas suorittaa itsenäisen kuvailtulkkaustehtävän. Tehtävä arvioidaan ja opiskelijalle annetaan palaute. Koepäivän jälkeen voidaan myös todeta, että henkilöllä ei ole niitä valmiuksia, joita kuvailutulkilta vaaditaan.

Peter Lillicronan mukaan kuvailtulkin on ensin ymmärrettävä kuvailutulkkauksen periaatteet, ja vasta sen jälkeen erikoistuttava johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Hän katsoo, että jokainen kuvailutulkki on erilainen, mutta jokaisen on osattava ottaa huomioon koko asiakasryhmän toiveet ja tarpeet.

Kuvailutulkkauksen tilanne ja kustannusten kattaminen Ruotsissa

Lilliecrona pitää yhdistyksen tärkeänä tehtävänä kuvailutulkkauksesta tiedottamisen ja sen tunnettavuuden parantamisen. Peter Lilliecronan mukaan kuvailutulkkausta ei edelleenkään tunneta riittävästi Ruotsissa, vaikka tulkkauspalvelu on ollut olemassa jo 25 vuotta.

Haasteena on myös kuvailutulkkien kustannusten kattaminen, joka pitäisi hänen mukaansa olla tapahtuman tuottajien vastuulla. Tuottajilla ei ole kuitenkaan kuvailutulkkauspalvelusta riittävästi tietoa, jolloin siitä syntyviä kustannuksia ei ymmärretä.

Tällä hetkellä tuottajat, esim. teatteri, maksaa yhdistykselle 2500 kruunua kahden tunnin kuvailutulkkauksesta. Siitä maksetaan tulkille palkkaa 700 kruunua tunnilta. Yhdistys maksaa ylimenevästä tunnista 700 kruunua, jolloin 2,5 tunnin mittaisesta esityksestä maksetaan kolmen tunnin palkkio. Palkkio on kuitenkin pieni, sillä yhden kuvailutulkatun tunnin valmistaminen vaatii neljän tunnin työn. Tuottajilta tarvittaisiin suurempaa taloudellista panostusta, mutta ne eivät suostu korkeampiin kustannuksiin pienen katsojamäärän vuoksi. Rahoitusmalleja on myös sellaisia, joissa tuottaja maksaa esimerkiksi 4500 kruunun kokonaissumman, jolla kuvailutulkkaus järjestetään. Joissakin tapauksissa tuottaja jakaa näkövammaisilta saadut lipputulot yhdistyksen kanssa.

Peter Lilliecrona uskoo, että kuvailutullkauksella on tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, mutta sitä ennen on kuitenkin tehtävä vielä paljon työtä.

Filminstitutet (Ruotsin elokuvasäätiö)

Tapaaminen Anders Westinin, projektinjohtaja ohjelmassa ”Film i hela landet” (elokuvan kotimaanjakelun ja -promootion tuki), kanssa Tukholmassa 14.12.2011

Maija Hirvonen

Taustaa

Anders Westin osallistuu elokuvasäätiössä elokuvan kuvailutulkkauksen tukemiseen kahdella tavalla: 1) Hän on osa neuvoa-antavaa elintä/työryhmää, jonka kautta säätiö jakaa kuvailutulkkaustukea elokuville ja 2) on mukana uudessa projektissa, jossa kehitetään tekniikkaa kuvailutulkkauksen lähettämiseen elokuvateatterissa. Westin on työskennellyt kuvailutulkkaukseen liittyvissä tehtävissä noin vuodesta 2005.

Elokuvasäätiön rooli kuvailutulkkauksen edistämisessä

Ruotsin elokuvapolitiikassa on kaksi pääulottuvuutta: ruotsalaisen elokuvatuotannon tukeminen ja ruotsalaisen elokuvakulttuurin edistäminen. Tavoitteena saavutettavuuden suhteen on, että mahdollisimman moni pääsee osalliseksi elokuvaelämyksestä.

Elokuvasäätiö on ollut aktiivinen kuvailutulkkauksen tuotannon tukija 2000-luvun alusta lähtien. Tuen antaminen sai alkunsa poliittisesta päätöksestä, jonka mukaan elokuvasta tehdään saavutettava sekä näkö- että kuulovammaisille. Tässä alkusysäyksessä näkövammaisjärjestöllä oli merkittävä rooli lobbaajana. Hallitus antaa viranomaisille ja virastoille tehtäviä, joten koska elokuvasäätiö on valtion ”virasto”, sille annetaan määrärahoja tiettyjen tehtävien täytäntöönpanoa varten (esim. maanlaajuiseen jakeluun, markkinointiin ja saavutettavuuteen): kuvailutulkkauksen ja ohjelmatekstityksen tukemiseen annetaan vuosittain yhteensä 1,7 milj. kruunua ”korvamerkittyä rahaa” säätiön budjetissa. Määräraha käytetään ruotsalaisen elokuvan dvd- ja elokuvateatterilevitykseen.

Elokuvateattereiden kuvailutulkkaukseen elokuvasäätiö käyttää vuosittain 600 000 kruunua ja dvd-tuotantoihin 180 000 kruunua. Määräraha on jopa kasvanut siitä, millä aloitettiin 2000-luvun alussa (1,5 milj.).

Kuvailutulkkauksen tuen neuvoa-antava elin muodostuu kahdesta jäsenestä (Westin ja SFR:n edustaja). Elin saa elokuvaehdotukset säätiön jakeluosastolta, joka taas saa hakemuksen elokuvatuottajalta. Westin ja hänen työparinsa tarkastelevat projektin kokonaisuutta ja antavat lausunnon. Tukea annetaan mieluiten suurta yleisöä kiinnostaville ”perhe-elokuville”; lastenelokuvia suositaan myös. Usein tuotannot, jotka eivät saa säätiöltä tukea, nähdään liian pienen yleisön elokuvina. Varsinainen tukipäätös tehdään toisessa elimessä.

Tuki kattaa koko kuvailutulkkausprosessin ja on noin 45 000 kruunua per elokuva. Säätiö saa noin 10 hakemusta vuodessa, ja tukea myönnetään 4-6 dvd-tuotannolle ja noin 70 teatterinäytökselle (Ruotsissa ilmestyy teattereihin n. 30 ruotsalaista elokuvaa vuodessa, myös yhä enemmän dokumenttielokuvia). Ruotsin 21 läänistä 12:ssa tarjotaan kuvailutulkattua elokuvaa teattereissa. Elokuvasäätiö markkinoi kuvailutulkkausta itse alueosastoittensa kautta, koska kaikkia asiakkaita ei tavoiteta SFR:n kautta. Kuvailutulkattujen näytösten määrä vaihtelee: joissakin lääneissä neljä, toisissa 10-15 näytöstä vuosittain. Näytöstukea myönnetään esim. tekniikkaan ja markkinointiin (kuten mainostamiseen). Tuen määrä koko kuvailutulkkausprojektin kustannuksista vaihtelee 60:stä 100 prosenttiin.

Elokuvayhtiöt/-tuottajat vastaavat kuvailutulkkausprosessista itsenäisesti, eikä elokuvasäätiö kontrolloi esim. laatua. Tuottajat ovat aloitteellisia eli hakevat tukea ja tilaavat kuvailutulkkauksen, jota Ruotsissa tekee kaksi yritystä. Elokuvasäätiöllä ei katsota olevan riittävää asiantuntemusta arvioimaan kuvailutulkkauksen laatua. Säätiö ei myöskään kerää palautetta, vaan se on pikemminkin ollut SFR:n tehtävä. (Kerran vuodessa järjestetään kuvailutulkkauksen ja ohjelmatekstityksen sidosryhmätilaisuus?) Ruotsissa on kaksi suurta elokuvayhtiötä, jotka tuottavat elokuvateatterilevitykseen: Nordisk Film ja Svenska Filmindustri. Molemmat hakevat kuvailutulkkaustukea.

Kuvailutulkkaustekniikan kehittämisprojekti

Tavoitteena on löytää ja testata tekniikkaa elokuvateattereissa lähetettävän kuvailutulkkauksen kehittämiseen. Projektin aikana tehdään testinäytöksiä, jossa erilaisia teknisiä ratkaisuja kokeillaan. Projekti on lähtenyt elokuvasäätiön aloitteesta ja sitä tehdään yhteistyössä SFR:n kanssa. Se osuu aikaan, jona Ruotsin elokuvateattereissa on käynnissä digitalisointi, ja on yhteydessä laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa palveluista ym. pyritään tekmään saavutettavampia teknisin ratkaisuin.

Projekti tutkii mm. seuraavia kysymyksiä:

1) Miten kuvailutulkkauksen ääniraita yhdistetään elokuvan alkuperäiseen ääneen, ts. pakataan digitaaliseen elokuvateatterilevitykseen kovalevylle?

2) Miten elokuvateatterit suhtautuvat tähän ja missä teattereissa on valmius kuvailutulkkausäänen lähettämiseen niin, ettei se vaikuta näkevien elokuvakokemukseen?

FM-taajuuden kautta lähettämistä mietitään, ja on kaksi tapaa vastaanottaa: joko elokuvateatteri lainaa laitteen elokuvassa kävijälle tai kävijällä on oma laite, johon äänen voi lähettää. Näistä jälkimmäinen vaikuttaisi järkevämmältä toteuttaa, koska elokuvateattereita ei haluta vaatia hankkimaan mittavaa lainalaitteistoa. Mutta haasteena on tietää, millaisia laitteita asiakkailla on mukanaan ja miten kuvailutulkkausääni saadaan yhteensopivaksi niiden kanssa. Langaton verkko voisi olla vaihtoehto, jolloin ääni lähetettäisiin älypuhelimeen. Älypuhelimen ja langattoman verkon avulla ääntä voisi myös jakaa useamman kuuntelijan kesken (esim. jos tullaan ryhmässä katsomaan elokuvaa). Tekniikan olisi joka tapauksessa hyvä olla helppo käyttää (mm. ikäihmisten vuoksi).

Periaatteessa on myös mahdollista, että kuvailutulkkausäänitys tallennetaan palvelimelle, josta asiakas voisi ladata sen laitteeseensa itsenäisesti. Materiaali olisi siis valmiina, kun tullaan teatteriin. Haasteena on äänen synkronisointi elokuvaäänen kanssa.

Muita asioita

Saavutettavuuden ”mainostamisessa” ja tiedotuksessa on paljon parannettavaa, sekä elokuvasäätiöllä että SFR:llä.

Kerroimme Suomen tilanteesta kuvailutulkkauksen tarjonnan ja tekniikan suhteen. Keskustelua syntyi myös laitteista ja niiden sopivuudesta, ja tuli esiin myös Ruotsin kokeilu kuvailutulkkauksen tarjoamisesta televisio-ohjelmissa. Toiveena on, että kokeilusta siirrytään säännölliseen lähettämiseen lähivuosina. Haasteena ovat ulkomaiset elokuvat ja ohjelmat, joissa on ruotsinkielinen tekstitys: miten kuvailutulkkaus sovitetaan tekstien ääneen lukuun?

Folkoperanin valaistusmestari Jimmy Svenssonin ja viestintäpäällikkö Elenor Wolgersin tapaaminen Tukholmassa 14.12.2011

Aura Linnapuomi

Kuvailutulkkausta oopperassa

Folkoperan on vuonna 1976 perustettu oopperatalo, jolla on toiminnassaan vahvahko saavutettavuuspainotus mm. tilojen esteettömyyden kehittämisen sekä ainoastaan ruotsiksi esitettävän ohjelmiston kautta. Folkoperan järjestää myös säännöllisesti omalla kustannuksellaan kuvailutulkkausta näytäntöihinsä. Toiminta alkoi alun perin Ruotsin näkövammaisten keskusliiton Synskadades Riksförbundin (SRF) aloitteesta. Folkoperanilla ei ole omia kuvailutulkkauslaitteita, vaan se lainaa ne SRF:lta.

Folkoperan järjestää vuodessa 1-2 kuvailutulkattua näytäntöä, yleensä yhden syys- ja yhden kevätkaudella. Toimintaa rahoitetaan talon omasta markkinointibudjetista, ja siihen varataan keskimäärin 6 000-7 000 kruunua vuodessa. Talon toimijoiden mukaan kuvailutulkattuja näytöksiä järjestettäisiin enemmän, jos siihen olisi resursseja.

Valinnan kuvailutulkattavasta oopperasta tekee oopperaan erikoistunut freelance-kuvailutulkki, jonka kanssa Folkoperan on tehnyt jo pidempään yhteistyötä. Tulkki tutustuu tulevaan ohjelmistoon harjoitusperiodin aikana, ja tekee näkövammaisia henkilöitä konsultoituaan valinnan. Yleensä päätös kuvailutulkattavasta oopperasta tehdään noin kuusi kuukautta etukäteen, ja näytöksen lähestyessä tulkki valmistelee kuvailutulkkauksen. Yleensä valinta kohdistuu tunnetuimpiin oopperoihin.

Folkoperanin käyttämä kuvailutulkki on käynyt kahden päivän mittaisen Synskadades Riksförbundin järjestämän kuvailutulkkauskoulutuksen. Kuvailutulkkauksen lisäksi tulkki tuottaa etukäteen kuvailutulkkausyleisölle jaettavan nauhoitteen, jossa hän mm. kertoo tarkemmin kuvailutulkattavasta oopperasta ja antaa myös laulunäytteitä.

Folkoperan markkinoi kuvailutulkattuja näytöksiä mm. verkkosivuillaan olevassa esityskalenterissa, johon on merkitty kuvailutulkatut näytökset. Periaatteessa mihin tahansa oopperaan voi tilata kuvailutulkkauksen, mutta kuvailutulkkaus niihin oopperoihin, jotka eivät kuulu Folkoperanin omiin kuvailutulkkaustuotantoihin, on kustannettava itse.

Liput kuvailutulkattuihin oopperoihin myydään aina riveille 1 ja 2. Esimerkiksi Mamma Mia -musikaalissa kuvailutulkkausta käytti 100 henkeä. Yleensä kuvailutulkkauksen käyttäjiä on kuitenkin noin 10–12. Talon toimijoiden mukaan kuvailutulkkauksen käyttäjät eivät ole ilmaisseet erityistä kiinnostusta näytäntöjä edeltäviin, esimerkiksi puvustukseen ja lavastukseen liittyviin tutustumis- ja koskettelukierroksiin. Lapsille kuitenkin organisoidaan kyseisiä kierroksia.

Folkoperan on nostanut kuvailutulkkauksen esille myös mainoksissaan kertomalla siitä, mitä kuvailutulkkaus tarkoittaa käytännössä. Verkkosivuillaan ooppera kuvailee tulkkaukseen liittyvää toimintaa seuraavasti:

”Kuvailutulkatut esitykset

Folkoperan tekee yhteistyötä Näkövammaisten keskusliiton ja Gotlannin läänin kanssa liittyen näytäntöjensä kuvailutulkkaukseen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: ota yhteyttä Näkövammaisten keskusliittoon 08 – 462 45 00. Se, että esitys on kuvailutulkattu, ei vaikuta muuhun yleisöön.”

- - - - - -

6.2.2012

Tukholma, kuvailutulkkauslaitteet

Kuvailutulkkauslaitteet ovat Ruotsissa pääasiallisesti samoja, mitä markkinoidaan silmultaanitulkkaukseen ja turistien käyttöön opastetuilla ajeluilla. Laitteistoja on eri aikakausilta. Vanhimmat ovat analogisia Sennheisereita, samantyyppisiä kuin Näkövammaisten Kulttuuripalvelun vanhat laitteet. Uusimmat ja parhaiten toimivat laitteistot ovat digitaaliset Okayo EJ 7 ja Sennheiser 2020D. Sennheiserilla on valittavissa vastaanotin, jossa on stetoskooppimaiset putkikuulokkeet tai vastaanotin, jossa on liitäntä omille kuulokkeille. Myös Okayo EJ 7- vastaanottimessa kuulokkeet liitetään normaalilla mini plugilla.

Kuulokkeiden liittäminen yleisesti käytettävällä 3,5 mm miniplugilla mahdollistaa omien kuulokkeiden käytön. Kukin voi käyttää itselleen parhaiten sopivia kuulokkeita. Vältytään hygienia-ongelmilta kun kuulokeputkea ei tarvitse työntää korvakäytävään, kuten käytettäessä stetoskooppimaisia putkikuulokkeita. Kuvailutulkkauslaitteiston voidaan sisällyttää halvahkot vakiokuulokkeet niitä varten, jotka eivät halua tuoda mukanaan omia kuulokkeitaan.

Uusimpien laitteiden teknisiä tietoja

Sennheiser SK HDE 2020 vastaanotin

6-taajuutta

863-865

Vastaanotin ripustetaan kaulaan lenkillä.

Kaikenlaiset kuulokkeet voidaan kytkeä vastaanottimeen.

Ei hygieniaongelmia, kuten käytettäessä putkikuulokkeita.

Hinta Thomannilla 306 e

http://www.thomann.de/fi/sennheiser_ek_2020d.htm

Lähetin SK 2020

Taajuusalue 863-865

Hinta Thomannilla 698 e.

http://www.thomann.de/fi/sennheiser_sk_2020d.htm

t-Bone laturi 18 akulle

366 e

http://www.thomann.de/fi/the_tbone_tour_guide_tg_c18.htm

Laitteisto (20 kpl vastaanottimia ja yksi lähetin) maksaisi noin 7200 e lähettimet ja vastaanottimet 6800 e ja 200 e laturiin.

Sennheiserilla myös halvempi malli digitaalisia vastaanottimia ja lähettimiä.

SENNHEISER EK 1038

Sennheiser EK 1038 vastaanotin (matkaopastus)- EW-G2 series, 16-channel UHF receiver, Kuulokeliitäntä 3,5mm miniliitin.

830-865MHz

Taajuusalue 270 e

Okayo EJ-7 simultaanitulkkauslaitteisto

Ej-7TX lähetin

EJ-7R vastaanotin

Oranssi lcd- näyttö.

PLL synteesi

Taajuusalue 863-865

16/96 kanavaa

Kantama 80-100 metriä.

3 valittavaa herkkyystasoa

Vastaanotin voidaan kytkeä vahvistimeen, jolloin kuvailutulkin ääni tulisi kaiuttimista.

Voidaan kytkeä induktiosilmukkaan, kuten myös Sennheiser.

Latureita kahdelle, kahdelletoista, kolmellekymmenellekuudelle ja viidellekymmenelle laitteelle.

Lähettimessä on kiinteä kondensaattorimikrofoni, mutta voidaan käyttää myös pääpantamikrofonia (mini xlr-liitäntä)

Ei näyttäisi olevan maahantuojaa Suomessa, mutta Ruotsissa laitteistoja toimittaa Univox kuulolaitefirma. Laitteistoja voisi saada myös Suomalaisen kuulolaitefirman välityksellä. Tilaaminen suoraa Taiwanista tulee todennäköisesti halvemmaksi.

linkki valmistajan sivuille

http://www.okayo.com/language-interpretation-system/EJ-7/

www.univox.eu

Ruotsissa edustaja Bo Edin Univox