Kutsu julkistamistilaisuuteen
Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys Valtion taidemuseosta kutsuu dvd-julkaisun Avoimet ovet - miten kulttuurikohteista ja näyttelyistä tehdään saavutettavia julkistamistilaisuuteen Kiasma-teatteriin (Mannerheiminaukio 2) keskiviikkona 31.1.2007 klo 15.00.
Avoimet ovet on laaja-alainen kansainvälisesti toteutettu audiovisuaalinen opas, jonka avulla kulttuurialan toimijat voivat tutustua saavutettavuus-kysymyksiin ja kehittää kohteidensa käyttäjäystävällisyyttä. Oppaan käyttäjä vierailee virtuaalisessa näyttelytilassa, jonka kahdeksassa huoneessa lyhytelokuvat esittelevät saavutettavuuden eri osa-alueita.
Julkistamistilaisuuden avaa Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen. Dvd-julkaisua esittelevät ohjaaja Helena Hyvärinen, Kulttuuria kaikille -palvelun projektipäällikkö Sari Salovaara ja Museovirastosta koordinaattori Tapani Sainio.
Induktiosilmukka ja viittomakielen tulkkaus ovat käytettävissä. Tilaisuudessamme on juomatarjoilua.
Tervetuloa!
Kaija Kaitavuori
kehityspäällikkö
Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys
Valtion taidemuseo
Lisätiedot tilaisuudesta:
Kulttuuria kaikille -palvelu / Kehys
tuotantoassistentti Aura Linnapuomi
p. (09) 173 36311, 040 559 8282
aura.linnapuomi fng.fi
Avoimet ovet -dvd-julkaisun on tuottanut taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys Valtion taidemuseosta yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun MediaLabin kanssa. Julkaisu on osa kansainvälistä kulttuuriperinnön saavutettavuushanketta Access to Cultural Heritage: Policies of Presentation and Use (ACCU) 2004-2007, joka on Museoviraston koordinoima ja Euroopan unionin Kulttuuri 2000 -ohjelman tukema yhteistyöhanke. Partnereita hankkeessa on Suomesta, Norjasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Kreikasta.
(linkki omaan osuuteen)
tiistai 16. tammikuuta 2007
sunnuntai 7. tammikuuta 2007
Hiljaista on ollu joo
Kuvailutulkkien seuraava kokous - joita odotan yleensäkin kuin kesää koska muutenhan me ei tavata - uhkasi materialisoitua 9.1. iltapäivällä, jolloin en olisi oikeasti mitenkään päässyt sinne. Harvoin meillä on töissä mitään niin "pakollista" ettei sitä voisi tehdä etu- tai jälkikäteen, mutta nyt... Vaan puuh! sittenkin kokoustaminen siirtyi seuraavalle viikolle! Saattaa siis olla, että kohta olisi taas jotain kirjoitettavaakin tänne.
Olen ollut hirvittävän laiska hankkimaan mitään alan keikkaa. Tämä vaihe, kun maksuttomia keikkoja saisi tehdä niin paljon kuin huvittaa, mutta maksettuja saadakseen pitäisi rakentaa koko suhde- ja markkinointi-infra jonkin tahon (esim. teatterin) suuntaan, ei ihan kiinnosta. Tiedän, että infran edistämistä ollaan puhuttu jo meidän kokouksissa, ja että yksittäisen tulkin olisikin tosi tyhmää lähteä hoitamaan sen kokoista juttua itsekseen. Mutta kun ei se markkinointi myöskään järin kauheesti tunnu edistyvän. Ne keillä on keikkoja, hoitavat ne, ja loput tekevät mitä lystäväät.
Ihan sama.
Myöhemmin keväällä on tulossa seminaari- ja kertauspäivä. Vaikka sitä odotellessa sitten.
Olen ollut hirvittävän laiska hankkimaan mitään alan keikkaa. Tämä vaihe, kun maksuttomia keikkoja saisi tehdä niin paljon kuin huvittaa, mutta maksettuja saadakseen pitäisi rakentaa koko suhde- ja markkinointi-infra jonkin tahon (esim. teatterin) suuntaan, ei ihan kiinnosta. Tiedän, että infran edistämistä ollaan puhuttu jo meidän kokouksissa, ja että yksittäisen tulkin olisikin tosi tyhmää lähteä hoitamaan sen kokoista juttua itsekseen. Mutta kun ei se markkinointi myöskään järin kauheesti tunnu edistyvän. Ne keillä on keikkoja, hoitavat ne, ja loput tekevät mitä lystäväät.
Ihan sama.
Myöhemmin keväällä on tulossa seminaari- ja kertauspäivä. Vaikka sitä odotellessa sitten.
maanantai 6. marraskuuta 2006
Testingkiä
Vaihdoin tämän blogin juuri Beta bloggeriin. Mielenhäiriö. Uteliaisuus. Jotain. Älytöntä.
Kerro, jos jokin näyttää oudolta: arsniva gmailissa. Tai päräytä kommentteihin. Kiitos!
Kerro, jos jokin näyttää oudolta: arsniva gmailissa. Tai päräytä kommentteihin. Kiitos!
Kokous pitkästä aikaa
Kuvailutulkkityöryhmän kokous. Ei oikein mitään uutta. Kaikkea, mitä on ennenkin pyritty edistämään, pyritään edelleen edistämään. Valtakunnan historian toinen kuvailutulkkikoulutus pyörii hyvin Jyväskylässä, osallistujia on tarpeeksi ja intoa riittää. Nyt, itse asiassa, mitä uudempia loikkia toiminnassa ja tiedotuksessa aiotaan ottaa, ne postpounaillaan uusien tulkkien valmistumisen jälkeiseen aikaan.
Näkövammaisten Kultturipalvelun rooli uusien kuvailutulkkien koulutuksessa taitaa hiutua olemattomiin (tähän dollarinkuva), mutta vanhoja tulkkeja eivät hylänne ihan kokonaan kuitenkaan. Esim. jatkokoulutusta ja/tai seminaaripäivää on jo mielissä.
Pitäiskö meidän viettää edes pikkujoulut yhdessä, btw? Ei olla porukoiduttu ikinä muuten kuin työryhmäkokouksiin.
Näkövammaisten Kultturipalvelun rooli uusien kuvailutulkkien koulutuksessa taitaa hiutua olemattomiin (tähän dollarinkuva), mutta vanhoja tulkkeja eivät hylänne ihan kokonaan kuitenkaan. Esim. jatkokoulutusta ja/tai seminaaripäivää on jo mielissä.
Pitäiskö meidän viettää edes pikkujoulut yhdessä, btw? Ei olla porukoiduttu ikinä muuten kuin työryhmäkokouksiin.
keskiviikko 18. lokakuuta 2006
Puleerausta ja viimeistelyjä
Sain H:n kautta kääntäjän osuuden. Kääntäjä oli joutunut tekemään juttunsa vain mittailemieni sekuntien risukossa, ilman kuvavirtaa (virta oli liian raskas kulkemaan postissa - itsekin hain sen suoraan serveriltä kotiin). Ajattelin että lie fiksuinta laittaa myös englanninkielinen teksti siihen samaan ruudukkoon jossa on jo ne mun suomenkieliset ja huomautukset.
Ruudukko näyttää killeri-asialliselta :-)
Mutta nyt, ihan viimeiset valinnat jää silti H:lle ja R:lle. Heillä on ensi keskiviikona edessään kuvavirta, sekunnit ja kieliversiot. Siitä sitten.
Ruudukko näyttää killeri-asialliselta :-)
Mutta nyt, ihan viimeiset valinnat jää silti H:lle ja R:lle. Heillä on ensi keskiviikona edessään kuvavirta, sekunnit ja kieliversiot. Siitä sitten.
Vocal Eyes juhlii 8-vuotisuuttaan
http://www.vocaleyes.co.uk/
- - - clip - - -
STOP PRESS .... STOP PRESS ....
VocalEyes 500th audio described performance
Our 500th audio described performance will be Billy Elliot The Musical on Saturday 4 November. Please go to the theatre listings for booking details.
This marks a significant milestone in audio description by VocalEyes, especially as it does not seem that long ago since the very first VocalEyes described performance which was just over eight years ago.
We have come a long way in the last 8 years; in our first year, we described around 10 performances, whereas in the last twelve months, we have described around 100 theatre performances. And we are also doing pioneering work across all sectors, including museums, art galleries and heritage sites.
- - - clip - - -
- - - clip - - -
STOP PRESS .... STOP PRESS ....
VocalEyes 500th audio described performance
Our 500th audio described performance will be Billy Elliot The Musical on Saturday 4 November. Please go to the theatre listings for booking details.
This marks a significant milestone in audio description by VocalEyes, especially as it does not seem that long ago since the very first VocalEyes described performance which was just over eight years ago.
We have come a long way in the last 8 years; in our first year, we described around 10 performances, whereas in the last twelve months, we have described around 100 theatre performances. And we are also doing pioneering work across all sectors, including museums, art galleries and heritage sites.
- - - clip - - -
maanantai 9. lokakuuta 2006
No kato
Ne hyväksyivätkin kässärin eka version. Toisaalta, jos ne ei ole ikinä ennen nähneet kuvailukäsikirjoitusta enkä mä ole ikinä ennen tehnyt kuvailukäsikirjoitusta, niin mitä muuta ne voi ku hyväksyä? ;-D
sunnuntai 8. lokakuuta 2006
ACCU-DVD:n intron kuvailun eka versio
Tällaiset tiiviisti tikistettavät projektit on just sitä mistä meitsai tykkää :)
No, olin siis saanut materiaalin (7 min 39 sek) kotiin ja eilen lauantaina aloin tehdä sille jotain. Mitään malleja ei ollut, tietenkään, mutta kuvassa naksutti time code joten siitä oli helppo lähteä. Tein ensin paperin, jossa sarakkeet sekunneille, suomen kielelle, englannille ja huomautuksille. Minähän teen siis vain ensimmäisen eli suomenkielisen kuvailukässärin (siksi ei olekaan niin sekunnintarkkaa tällä kertaa), sitten se käännetään englanniksi (tiiviydeltään erilainen kieli - jännittävää!) ja sitten viimeisenä säätäjänä on Rich eli natiivispiikkerimme.
Olin tietenkin katsonut kuvamateriaalia - sekä vanhaa että nyt tätä lopullista - pariin kertaan että tiedän mitä siellä on. Sitten aloitin vain alusta liikkuvan kuvan ja paperin kanssa. "Daa... ja 13 sekan kohdalla tulee sisään voice over, eli siihen asti voi käyttää aikaa kuvailuun..." ja lähdin tekemään ekaa versiota tekstistä lyijykynällä, kuten aina. Näin jo lyijäriversiossa että tekstiä tulee joka pätkään liikaa vaikka olisi pominut vain kiinnostavimmat tai tärkeimmät. Kun siirsin tekstejä Wordiin, laitoin siinä vaiheessa jo vähemmän tärkeitä sulkuihin ja ohjeistin kääntäjää.
Kuvailutekstiä tarvittiin lopultakin kolmen minuutin kuvavirtaan, yhteensä. Eli voice over hoitaa yli neljä ja puoli minuuttia. SILTI sain tekstin kanssa menemään melkein koko päivän! Ensimmäisen Word-version jälkeen kokeilin lukea tekstejä tyhjien sekuntien kohdalle (joo, VAIKKA nämä vielä käännetään ja käsitellään - kunhan kokeilin). Ihan hirveetä. Kaikesta oli pakko karsia puolet pois, ja jokaisen jäävän sanan/ilmaisun joutuu valitsemaan erikseen. Samalla kun raksii pois tekstiä, joutuu tekemään myös sävy- ja näkökulmapäätöksiä. Lopullisesta versiosta poistin kaikki vähänkin leffatermistöön viittaavat sanat (esim. "häivytys" on sellainen jota kuulee arjessakin, mutta edes se ei saanut armoa näissä sekunneissa), jätin tasan kaksi vähänkin poeettisempaa ilmaisua (toinen sulkuihin eli poistettaviin jos aika käy lyhyeksi) ja loput niin arkea kuin ikinä.
Sitten luin taas ääneen samalla kun leffa pyöri läppärissä. Ei ihan huono. Suomeksi teksti nyt melkein mahtuisi annettuihin sekuntipätkiin!
Seuraavaksi, huomenna kai, ajan suttua vielä läpi ja kiinnitän huomiota entistä enemmän siihen
a) mitä voice over sanoo ja että eihän mun käsikirjoitus riitele sen sävyn kanssa?
b) olenko poiminut kuvavirrasta ihan oikeasti just ne tärkeimmät jutut?
c) miten voin auttaa kääntäjää - kehräänkö esim. ylimääräistä tekstiä kohtiin, vai luotanko siihen, että ongelmana olisi pikemminkin karsiminen?
Tapaan projektin suomalaisen vetäjän tiistaina. Tässä nyt lopulta tarvitse mitään muuta kuin tervettä järkeä ja toisen asemaan asettumista, joten voin varmaan kysyä häneltäkin "taiteellisia" mielipiteitä.
Erityisiä ongelmakohtia?
Introssa on käsittämätön määrä ristikuvia eli pehmeitä leikkauksia kuvasta toiseen häivytyksen avulla. Ensin tuntui mahdottomalta laittaa vain sanoja kuvista peräkkäin mainitsematta ollenkaan, että "täs on nyt semmoinen liukuva siirtymä, että nää kuvat ei siis paukahtele peräkkäin vaan ikäänkuin liukuu toistensa lomaan, juusii" (10 sek). Vasta viimeisessä karsinnassa aloin olla ymmärryksessä ja jopa tyytyväinen sitä kohtaan, että ignoroin kaikki tekniset kikat ja puhun vain siitä mitä kuva esittää. Aina pitäisi vain yrittää muistaa, että kohderyhmä EI NÄE ja poimia vain oleelliset, koko teosta tukevat - ei rikkovat - elementit.
Koska kyseessä on kulttuuriperintöaineisto, ei myöskään voi aina tietää, mitä kuvassa on. Toisaalta ylpeys ei anna periksi kertoa että siinä on "harmaa möykky" tai "huone". Otanko selvää, mikä se on? En, koska mun kuuluu kertoa vain mitä näen. Jätänkö mainitsematta, ohitan vaikeat kohdat? Kyllä - sori, jos ketä ahistaa.
Muihin ongelmakohtiin törmäävät varmaan osaltaan kääntäjä-Susan ja spiikkeri, idolini Rich :-) Richin hommasin itse tähän projektiin, koska laskin, että hommaan tarvitaan puhumisen ammattilainen, jolla on ajoituksen taju eli tietenkin stand-up -koomikko!
No, olin siis saanut materiaalin (7 min 39 sek) kotiin ja eilen lauantaina aloin tehdä sille jotain. Mitään malleja ei ollut, tietenkään, mutta kuvassa naksutti time code joten siitä oli helppo lähteä. Tein ensin paperin, jossa sarakkeet sekunneille, suomen kielelle, englannille ja huomautuksille. Minähän teen siis vain ensimmäisen eli suomenkielisen kuvailukässärin (siksi ei olekaan niin sekunnintarkkaa tällä kertaa), sitten se käännetään englanniksi (tiiviydeltään erilainen kieli - jännittävää!) ja sitten viimeisenä säätäjänä on Rich eli natiivispiikkerimme.
Olin tietenkin katsonut kuvamateriaalia - sekä vanhaa että nyt tätä lopullista - pariin kertaan että tiedän mitä siellä on. Sitten aloitin vain alusta liikkuvan kuvan ja paperin kanssa. "Daa... ja 13 sekan kohdalla tulee sisään voice over, eli siihen asti voi käyttää aikaa kuvailuun..." ja lähdin tekemään ekaa versiota tekstistä lyijykynällä, kuten aina. Näin jo lyijäriversiossa että tekstiä tulee joka pätkään liikaa vaikka olisi pominut vain kiinnostavimmat tai tärkeimmät. Kun siirsin tekstejä Wordiin, laitoin siinä vaiheessa jo vähemmän tärkeitä sulkuihin ja ohjeistin kääntäjää.
Kuvailutekstiä tarvittiin lopultakin kolmen minuutin kuvavirtaan, yhteensä. Eli voice over hoitaa yli neljä ja puoli minuuttia. SILTI sain tekstin kanssa menemään melkein koko päivän! Ensimmäisen Word-version jälkeen kokeilin lukea tekstejä tyhjien sekuntien kohdalle (joo, VAIKKA nämä vielä käännetään ja käsitellään - kunhan kokeilin). Ihan hirveetä. Kaikesta oli pakko karsia puolet pois, ja jokaisen jäävän sanan/ilmaisun joutuu valitsemaan erikseen. Samalla kun raksii pois tekstiä, joutuu tekemään myös sävy- ja näkökulmapäätöksiä. Lopullisesta versiosta poistin kaikki vähänkin leffatermistöön viittaavat sanat (esim. "häivytys" on sellainen jota kuulee arjessakin, mutta edes se ei saanut armoa näissä sekunneissa), jätin tasan kaksi vähänkin poeettisempaa ilmaisua (toinen sulkuihin eli poistettaviin jos aika käy lyhyeksi) ja loput niin arkea kuin ikinä.
Sitten luin taas ääneen samalla kun leffa pyöri läppärissä. Ei ihan huono. Suomeksi teksti nyt melkein mahtuisi annettuihin sekuntipätkiin!
Seuraavaksi, huomenna kai, ajan suttua vielä läpi ja kiinnitän huomiota entistä enemmän siihen
a) mitä voice over sanoo ja että eihän mun käsikirjoitus riitele sen sävyn kanssa?
b) olenko poiminut kuvavirrasta ihan oikeasti just ne tärkeimmät jutut?
c) miten voin auttaa kääntäjää - kehräänkö esim. ylimääräistä tekstiä kohtiin, vai luotanko siihen, että ongelmana olisi pikemminkin karsiminen?
Tapaan projektin suomalaisen vetäjän tiistaina. Tässä nyt lopulta tarvitse mitään muuta kuin tervettä järkeä ja toisen asemaan asettumista, joten voin varmaan kysyä häneltäkin "taiteellisia" mielipiteitä.
Erityisiä ongelmakohtia?
Introssa on käsittämätön määrä ristikuvia eli pehmeitä leikkauksia kuvasta toiseen häivytyksen avulla. Ensin tuntui mahdottomalta laittaa vain sanoja kuvista peräkkäin mainitsematta ollenkaan, että "täs on nyt semmoinen liukuva siirtymä, että nää kuvat ei siis paukahtele peräkkäin vaan ikäänkuin liukuu toistensa lomaan, juusii" (10 sek). Vasta viimeisessä karsinnassa aloin olla ymmärryksessä ja jopa tyytyväinen sitä kohtaan, että ignoroin kaikki tekniset kikat ja puhun vain siitä mitä kuva esittää. Aina pitäisi vain yrittää muistaa, että kohderyhmä EI NÄE ja poimia vain oleelliset, koko teosta tukevat - ei rikkovat - elementit.
Koska kyseessä on kulttuuriperintöaineisto, ei myöskään voi aina tietää, mitä kuvassa on. Toisaalta ylpeys ei anna periksi kertoa että siinä on "harmaa möykky" tai "huone". Otanko selvää, mikä se on? En, koska mun kuuluu kertoa vain mitä näen. Jätänkö mainitsematta, ohitan vaikeat kohdat? Kyllä - sori, jos ketä ahistaa.
Muihin ongelmakohtiin törmäävät varmaan osaltaan kääntäjä-Susan ja spiikkeri, idolini Rich :-) Richin hommasin itse tähän projektiin, koska laskin, että hommaan tarvitaan puhumisen ammattilainen, jolla on ajoituksen taju eli tietenkin stand-up -koomikko!
torstai 5. lokakuuta 2006
Asiaa
Asiaan. Imutin juuri neljä (!!!) tuntia lopullista mov.-materiaalia, johon pitäisi tehdä se kässärinkökkäre. Ehdin katsoa sitä vasta kaksi minuuttia, mutta sekin ehti jo herättää uteliaisuuden ja innon päästä oikeasti kokeilemaan duunia. Kuvavirrassa on nimittäin lähinnä vain yleistunnelma samaa kuin oli niissä alustavissa materiaaleissa, jotka sain lääpittäviksi noin kuukausi sitten. Nyt on erilaiset rytmit ja erilaista kuvaa, plus mukaan on tullut myös taustamusat. Hmm..!?
Kuvailutulkkauksesta vielä sen verran, että nyt tämän samaisen projektin myötä Saksassa aletaan myös aukaista hommaa ja kouluttaa ihmisiä näkövammaisten avuksi taide- ja kulttuurihärpäkkeiden äärelle. Materiaalia ei ole saksaksi juuri mitään, mutta olin taannoin tavatessamme antanut sikäläiselle kontaktille korttini, ja hän oli sitä mieltä, että mulla on varmaan matskuja englanniksi. No, tulin kotiin ja pengoin vähän - kas, niinhän mulla olikin. Surautin niistä kopsut ja lähetin Saksaan. Välillä tuntuu hassulta, miten pienillä jutuilla voi auttaa muita. Ihan suhteetonta, tok-tok.
Kuvailutulkkauksesta vielä sen verran, että nyt tämän samaisen projektin myötä Saksassa aletaan myös aukaista hommaa ja kouluttaa ihmisiä näkövammaisten avuksi taide- ja kulttuurihärpäkkeiden äärelle. Materiaalia ei ole saksaksi juuri mitään, mutta olin taannoin tavatessamme antanut sikäläiselle kontaktille korttini, ja hän oli sitä mieltä, että mulla on varmaan matskuja englanniksi. No, tulin kotiin ja pengoin vähän - kas, niinhän mulla olikin. Surautin niistä kopsut ja lähetin Saksaan. Välillä tuntuu hassulta, miten pienillä jutuilla voi auttaa muita. Ihan suhteetonta, tok-tok.
maanantai 28. elokuuta 2006
Hitaasti mutta kuitenkin
Meillä oli siis se kuv.tulkkikoulutus menossa jo vuosi sitten. Valmistuttiin yli puoli vuotta sitten. Sen jälkeen mun verenkierto on ollut hyytyä tuhannen kertaa prosessissa, jossa yritetään kokousten avulla edistää niitä kuvioita, joissa tieto tulkeista saatasiin leviämään ja työskentelymahdollisuuksia auki. "Sosiaalinen tilaus on olemassa mutta tilaajat, toimittajat ja työntekijät eivät kohtaa" eli kaikki haluaa että k.tulkkeja on olemassa, mutta teatterit/tuotantoyhtiöt/museot/muut eivät tiedä että nyt niitä on, joten kukaan ei tilaa keikkaa eikä kukaan maksa palkkaa, vaikka joku haluaisi tehdä duuniakin. Tämän kanssa ollaan nyt pähkäilty harvakseltaan puolen vuoden ajan. Kokouksia oli kai kaksi viime keväänä, tänään kolmas.
(Olen ihan epätoivoinen työryhmätyön verkkaisuudesta noin ylipäätäänkin. Jätin jo sen EUn tukeman vammaisteatterihomman, joka osoittautui pelkiksi kokouksiksi niin kauan kuin siellä jaksoin roikkua. Että ei. Toimen ihminen oon.)
Ajan kuluminen on auttanut! Whee, jipii! Vihdoinkin, tänään, motivoiva kokous, jonka lopussa teki mieli taputtaa eikä ois ollut mikään kiire pois!!
Ensinnäkin, kaikilla tulkeilla alkaa olla nyt omia "mikropiirejä" eli heidän lähellään on mahdollisia kuvailutöiden tilaajia, joille voi syöttää tietoa siitä, että täällä ollaan ja kaverit kans, mitä saisi olla? Tämä on ehkä eniten itseäni ilahduttava juttu, koska nyt kun me KAIKKI aletaan saada tuntumaa erilaisiin rajapintoihin ja saadaan myös tehdä jotain, mihin meidät koulutettiin, niin helposti alkaa myös nähdä liitännäisasioita. Alkaa hahmottaa markkinointireittejä. Tajuaa ansojen lukuisuuden, testiryhmien tarpeellisuuden, tulkkien tarpeen laajuuden. Kuulee toisten kontakteista ja löydöistä. Näkee kysynnän kirjoa. Voi TEHDÄ juttuja!
Edelleenkään ei ole tietoa siitä, mistä palkkarahat tulkkien toiminnan lobbausta ja järjestelyä hoitelevan ihmisen palkkaamiseen. Nyt siinä on kai kolmen kuukauden puolipäiväisellä pestillä ihminen, mutta kun hänen osuutensa päättyy, sitten ollaan ihan vain keskenään. JOTEN helvetin hyvään aikaan alkaa nyt hahmottua tämä, että osataan tässä itekin nää markkinoinnit ja muut, jos ei kerta ketään rahoittajaa kiinnosta näkkärien asiat tästä kohtaa.
(Olen ihan epätoivoinen työryhmätyön verkkaisuudesta noin ylipäätäänkin. Jätin jo sen EUn tukeman vammaisteatterihomman, joka osoittautui pelkiksi kokouksiksi niin kauan kuin siellä jaksoin roikkua. Että ei. Toimen ihminen oon.)
Ajan kuluminen on auttanut! Whee, jipii! Vihdoinkin, tänään, motivoiva kokous, jonka lopussa teki mieli taputtaa eikä ois ollut mikään kiire pois!!
Ensinnäkin, kaikilla tulkeilla alkaa olla nyt omia "mikropiirejä" eli heidän lähellään on mahdollisia kuvailutöiden tilaajia, joille voi syöttää tietoa siitä, että täällä ollaan ja kaverit kans, mitä saisi olla? Tämä on ehkä eniten itseäni ilahduttava juttu, koska nyt kun me KAIKKI aletaan saada tuntumaa erilaisiin rajapintoihin ja saadaan myös tehdä jotain, mihin meidät koulutettiin, niin helposti alkaa myös nähdä liitännäisasioita. Alkaa hahmottaa markkinointireittejä. Tajuaa ansojen lukuisuuden, testiryhmien tarpeellisuuden, tulkkien tarpeen laajuuden. Kuulee toisten kontakteista ja löydöistä. Näkee kysynnän kirjoa. Voi TEHDÄ juttuja!
Edelleenkään ei ole tietoa siitä, mistä palkkarahat tulkkien toiminnan lobbausta ja järjestelyä hoitelevan ihmisen palkkaamiseen. Nyt siinä on kai kolmen kuukauden puolipäiväisellä pestillä ihminen, mutta kun hänen osuutensa päättyy, sitten ollaan ihan vain keskenään. JOTEN helvetin hyvään aikaan alkaa nyt hahmottua tämä, että osataan tässä itekin nää markkinoinnit ja muut, jos ei kerta ketään rahoittajaa kiinnosta näkkärien asiat tästä kohtaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)